Aika kiireisesti on tänään nuo ulkoilut hoidettu ja silti olen ollut lähinnä litimärkä koko päivän. Hyvähän se on, että vettä tulee. Sulaa lumet ja huuhtoutuu liat pois. Ollaan sitten enmmän ulkona, kun ilmat kirkastuu. Nyt on siis sisällä olla möllötetty.

Sota on tänäänkin pitänyt Mûmakin kovin valppaana. Santahaminassa ovat ilmeisesti jysäytelleet. Yritän nyt pitää tätä uutta suhtautumista yllä eli en kiinnitä minkäänlaista huomiota vaikka Mûmak miten valittaisi ja vapisisi. On se ehkä vähän auttanut. Ja huomaan kyllä, että tiukasti se pitää minua silmällä, että reagoinko minä. Ilmeisesti kaikenlainen reagointi tarkoittaisi sitä, että olen myös huolestunut. Olisi se hyvä, jos edes helpottaisi kaikkia näitä kauhutuntemuksia.

Jawalla ei mitään ongelmia ole pamautusten kanssa, mutta muuten se jaksaa pitää ääntä.