Terve Patu. Aika komeita pilviä tuolla taustalla. Minä olen oppinut, että pilviä pitää aina muistaa kehua.

Näköjään ollaan jatkamassa matkaa. Juostaan, ettei eksytä noista omistajista. Tuo minun omistaja on arvaamaton. Se saattaa häipyä ihan ykskaks. Sinä olet ilmeisesti saanut paremmin koulutettua tuon omasi.

Hyvin toimittu kamu. Tämä on aika nasta paikka retkeilyyn. Kaikenlaista katseltavaa ja haisteltavaa löytyy.

Mitenkähän pitkään me aiotaan täällä olla? Ei koiraa ole luotu paikallaan olemaan. Jotain olisi keksittävä.

Kuules, minulla on loistoidea. Minäpä supatan sen sinun korvaasi. Tehdäänkö näin?

Nyt äkkiä ja yhtä aikaa. Juostaan lujaa eri suuntiin. Saavat omistajatkin hajautua.

Löysin loistavan piilon. Täältä minua ei helpolla löydetä.

Ai, että näit muka. Pyh. Minä missään piilossa ollutkaan. Tätä käpyä vain katselin.

Ai Patu? Mikä Patu? Missä? Mistä minä tietäisin?

Olisko se hukkunut tuohon lammikkoon? Pitäiskö minun hypätä pelastamaan.

No, rauhoitu nyt taas. En hyppää, en.

Ei sitä Patua kyllä näy tuollakaan.

Siellähän se Patu poika penkillä seisoskelee. Menenpä seuraksi.

Pojat penkillä poseeraa.

Minulla on nyt uusi kuvauskohde. Tervapääskyt. niitä lentelee tuolla taivaalla vaikka kuinka paljon. Ja kun yritän ottaa kuvaa, kaikkia kaikkoavat johonkin. Haastavaa etenkin tällaisella hitaalla kameralla. Aulikilla on hieno kamera, mutta en minä taidakaan haluta sellaista järkälettä. Minulle sopii tällainen näppäily.

Noita Ifolorin kuvakirjoja on taas tekeillä ja uutta ideaa pukkaa. Täytyy tehdä sellainen tänään kotona juttu, jossa on taivaskuvia pelkästään. Olisko hienoa, jos olisi vuoden jokaiselle päivälle oma. Sitäpä tässä vain kehittelemään. Arvatkaa, miten vaikea on sitten valita vain yksi kuva sellaisille päiville, jolloin tuota taivasta tulee enemmänkin kuvatuksi. Täytyy ensin tsekata, miltä päiviltä kuvia jo on ja miltä puuttuu. Vuosihan siinä kevyesti vierähtää ennen kuin on saatu kytätyksi joka päivälle oma kuva,