Aamulla taas satoi, joten turvauduin bussikyytiin sillä koiralenkillä jo vähän ehti kastua. Harmaata oli melkein koko päivän, mutta sateettomiakin kausia riitti. Koiralenkit sain aamua lukuunottamatta osutetuksi suht kuivaan kauteen. Mutta jos ei taivaalta tullut vettä, niin jalkojen alla sitä kyllä riitti.

Lätäköitä oli pakko ylittää

vaikkei olisi halunnutkaan.

Siinä kun toiset, siis Mûmak ja minä, yrittivät mennä mahdollisimman kuivin tassuin yli

toiset leikki tutkimusmatkailijaa keskellä hyytävän jäisiä lumilakeuksia.

eikä tassujen kastuminen todellakaan haitannut jäihin tutustumista.

Käytiin me kuivillakin alueilla. Minun perusnäkymäni näillä lenkeillä on kaksi hännänalustaa.

mutta tänään toinen hännänalusta oli välillä piilossa, sillä meilläpäin oli käynnissä joku sota. Mûmak pelkäsi ammusten ääniä niin, että häntä meni väkisin koipien väliin. Mutta kyllä me kotiin silti päästiin.