Helteinen päivä oli Helsingissä. Ihan vain lähitienoilla taas lenkkeiltiin. Kuumuus pani pennun kovasti läähättämään, mutta ulkona oli silti yhtä ihanaa kuin aina. Kaikki päivän kakat onnistui sattumaan juuri ulkoiluaikaan. Hyvä tuuri minulla.
Mûmak pitää nykyisin vasenta korvaa melkein koko ajan pystyssä, mutta oikea lerpottaa edelleen vähän surullisen näköisenä.
Korvia putsasin tänään. Ei Mûmak yhtään tykännyt siitä, että puhdistusainetta tiputettiin korviin. Annoin sitten vähän kalkkunalihapullaa lohdutukseksi. Kynsiäkin taas vähän lyhentelin, mutta siitä en sen kummempia palkintoja jakanut. Leikkaan aina silloin tällöin muutaman kynnen, mutta en viitsi pitempiä tappeluita siitä käydä.
Mûmak on hyvä viihdyttämään itse itseään. Lelulaatikon sisältöä tietenkin penkoo, mutta sitten on vielä se aina taattu lelu eli häntä. Joskus voisi kuvitella, että kiskoo sen juurineen irti, niin rajulta leikki näyttää.
Illalla sitten taas Jawakin oli käymässä ja leikin lisäksi koirat kävivät pientä keskustelua puruluusta. Kenen se oikein on? Jawa sen otti, mutta Mûmakilla oli oma mielipiteensä asiasta.
Ja Mûmak varasti luun itselleen.
Mikä ei sitten taas Jawaa miellyttänyt yhtään.
Lopputulos kyllä oli, että Jawa sen luun söi.
Koirien peuhatessa taivas mustui ja valtava ukonilma räjähti päälle. Täällä harvoin näkee kunnon ukkosta, mutta tämä oli upea. Salamoi, jyrisi ja vettä satoi kaatamalla. Ja sitä kesti ja kesti ja kesti.
Jossain vaiheessa Mûmak taas vain väsähti kesken leikin, tänään pupun viereen.
Ei ainakaan tällä kertaa näyttänyt ukkonen mitenkään pelottavan. Enkä usko, että jatkossakaan rupeaisi pelottamaan, sen verran ääniä sietävältä Mûmak vaikuttaa.
Tuosta äkillisestä nukahtamisesta seurasi se, että jäi iltaruoka kokonaan syömättä. On muutenkin syönyt tänään aika vähän. Mutta syö sitten taas huomenna enemmän.
Kommentit