Olin tässä iltapuhteella pitkästä aikaa ratsastamassa. Olen taas tauon aikana ehtinyt useaan kertaan päättää, että lopetan. No, tänään oli niin mukavaa, etten missään nimessä halua lopettaa. Se vain on niin kivaa, että parempaa ei voi kuvitella. Hevosistahan minä tykkään tosi paljon ja ratsastaminen on parhaimmillaan suuri nautinto. Ratsatuksen takia olen valmis jopa tinkimään mässäämisestä, jotta housut mahtuisivat jalkaan. Tänään ratsastin lainahousuissa, kun maha on kasvanut niin, etten pysty omissa hengittämään, jos nappi on kiinni. Kuntokuuri ja ruokavalion tarkastus tarvitaan, jotta hevostelun nautintoa voi harrastaa.

Tänään näkyi pitkästä aikaa sellainen harvinainen valoilmiö kuin aurinko. Oli kaikinpuolin mukava sää, kuiva pakkasilma. Ja uskomattoman valoisaa on niihin talven pimeimpiin hetkiin verrattuna.  Jopa Mûmak ihaili auringonsäteiden kimallusta hangella.

Mutta eihän se kovin kauan jaksanut vaipua hurmoksiin vaan piti päästä vähän mellastamaan lumessa ja pöllyttämään sitä.

Mûmak on ollut taas viime aikoina tosi hilpeä, leikkisä, aktiivinen. Sitä on aina mukava seurata silloin, kun se on hyvällä tuulella. Silloin minäkin muutun melko lepsuksi. Nyt juuri Mûmak jemmaa jotain luuta puhtaiden pyykkien sekaan kassiin ja minä vain seuraan vierestä hymyillen. Ei kait koiriin päde se, että 'joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee'. Ja kyllä minä rupean sitä kuriakin jossain vaiheessa taas tarjoamaan. Mutta ei tänään. Tänään oli hyvä päivä, hieno ratsastustunti.