Heti aamusta oli lämmin ja illalla jo ihan oikea helle. Vaatetus ei oikein millään pysy vauhdissa mukana. Liikaa ja vääränlaisia vaatteita oli töissä mukana. Lisäksi minua haittaa tuo aurinkoarkuus pahasti. Varjoisia kujia kulkisin mielelläni, mutta kun noita teitään ei voi aina itse valita, hehkuu taas naama kuin tulikuuma uuni. Mutta siitä se rauhoittuu, viimeistään marraskuussa.

Minäkin näin sitten tänä aamuna tervapääskyn ja Antti oli nähnyt päivällä, joten kohta niitä on taivas tummanaan. Töissä oli tooosi pitkä päivä, kun valvoin tenttiä, joka ei varsinaisesti minulle kuulu. Melkein vierähti kellon ympäri siinä aikaa. Onneksi Antti hoiti taas koiran. Ja iltalenkilllä oltiin vähän pitempään. Mutta vain vähän. Sen verran kuitenkin, että kukkivia voikukkia filmasin. Mûmak sinä aikana söi tuoretta ruohoa.

Nyt on kevät siinä vaiheessa, että heti, kun pikkuisen lämpenee, kasvillisuus humahtaa täyteen vauhtiin. Pihlajissahan on jo isot lehdet, mutta koivujen lehdetkin ovat niin isoja, että maisema näyttää vihreältä. Ja huomiseksi on luvatt myös lämmintä.

Tänään tuli Mûmakin näyttelypaperitkin. Sehän on ensi sunnuntaina eli ei kovin pitkää aikaa.