Tänään satoi suunnilleen koko päivän ihan reilusti. Eilenkin vähän aamulla sateli, mutta tänään oli kunnon lotinaa. Olin bussikyydillä töissä, joten en käynyt ruokiksella Mûmakin luona. Hyvin oli kuitenkin pärjännyt ja kovin oli iloinen, kun tulin.

Lähdettiin sitten samantien ulos. Mentiin ensin koirapuistoon, mutta sinne tuli niin paljon isoja koiria, että poistuttiin suosiolla melkein heti. Mûmak sai puistossa lähinnä ihmiskontakteja, mutta hyvä, että niitäkin.

Mûmak on jo niin reipas kävelijä, että sen kanssa voi melkein käydä oikealla koiralenkillä. Ei tietenkään tuntikausia, mutta kuitenkin ihan lenkkejä. Kohtahan se on kestävämpi kuin minä.

Koirapuistosta mentiin urheilukentälle katsomaan olisiko siellä kahluualtaita. Ja olihan siellä. Olen tosi ällistynyt siitä innosta, millä Mûmak lätäköissä läträä. Aiemmat koirani eivät ole vapaaehtoisesti edes varpaitaan kastelleet vaan yrittäneet aina kiertää pienetkin lätäköt, jos vain mahdollista. Ei niitä ole koskaan sateeseen ja tuiskuun lähteminen haitannut, mutta silti kaikki lätäköt ovat olleet mahdollisia hukkumispaikkoja. Mûmak sen sijaan ottaa ilon irti ja juoksee niin, että vesi vain roiskuu.

Heittelin Mûmakille keppiäkin, jonka se tietenkin näki vedestä.

ja kävi noutamassa

ja kyllästyttyään leikkiin piilotti palikan huolellisesti

eli teki maalin. Sillä olisi selvästi taipumuksia jalkapalloon. Kun tultiin kentältä pois, olisi ehdottomasti halunnut osallistua pikkupoikien pallonpotkintaan.

Näiden kunnon ulkoilujen seurauksena on nukkunut pitkään tässä iltapuolella, mutta nyt sitten puuhastelee kaikenlaista niin, että joudun koko ajan hyppäämään katsomaan, mitä ihmettä se taas jyskää.

Annoin tänään varmuuden vuoksi matolääkkeen, kun ensi viikoksi pitää tilata taas rokotusaika. Sittenhän perusrokotukset onkin kunnossa joksikin aikaa.