Jos Mûmak harrasti eilen illalla pilatesta, niin minä sitten tänään. Olikin yllättävän hyvä tunti tuossa lähikoululla. Ensin piti kuitenkin työpäivä selättää. Se selättäminen oli sen verran vaikeaa, että päätin ottaa tähän loppuviikkoon muutaman lomapäivän. Kotitöitä vain puuhastelen ja ehkä vähän nautin elämästä.

Ei pitäisi varmaan kehua, mutta Mûmak on lopettanut kakkaleikit, ainakin toistaiseksi. Ja sisäpissatkin ovat vähentyneet tosi paljon. On taas ikäänkuin tällainen positiivinen suuntaus tuossa sisäsiisteydessä menossa. En kuitenkaan viitsi paljon hehkuttaa. On niin monesti tultu alaspäin kunnon liukua.

Äsken juuri tultiin viimeiseltä lenkiltä. Pimeässä Mûmak säikkyi aika paljon jokaista ohikulkijaa. Kerran jopa ryntäsi täyttä vauhtia karkuun, kun ovi jossain yllättäin paukahti. Muutenkin on selvästi vähän epäilyttävää sen mielestä tuo pimeys. Mutta ei huolta. Ehtii kyllä tottua pimeyteen ja synkkyyteen viimeistään marraskuussa.

Laitan tähän loppuun vielä pari Aulikin ottamaa vauhdikasta kuvaa viikonlopulta.

(c) Aulikki Tervonen

(c) Aulikki Tervonen

Tuossa alemmassa näkyykin hyvin lunnikoirille tyypillinen etutassujen käyttö. Etutassut ovat aina huitomassa kaikissa tilanteissa. Kaikki koirathan eivät käytä tassujaan tuolla tavalla.