Eilen ihmiset kyseli, miten minä ehdin tätä blogia pitää. No, täytyyhän sitä ihmisellä jotain harrastuksia olla. Viaton Voisinhan minä nytkin vaikka katsoa telkkaa tai syödä tai jopa siivota. Mutta minä vain istun näpyttelemässä sanoja. Kyllä minä tätä olen ajatellut ihan säännöllisesti vuoden jatkaa. Sitten ehkä harvennan kertoja. Mutta senhän näkee sitten, kun sen aika on.

Ulkoa tultiin juuri ja Mûmak kolaa kylppärissä ruokakipponsa kanssa. Jogurtti pitään nuolla äärimmäisen tarkkaan pois. Nappuloita ei kovin innolla enää tässä vaiheessa syö, ellei sitten ole ollut sellainen päivä, ettei aamupala tai lounas ole maistunut. Annan Mûmakille nappuloita ihan niin paljon kuin siihen uppoaa. Hyvin osaa näköjään pitää syömisistään huolen. Joskus syö tosi paljon, joskus tosi vähän. Yksikään koiristani ei ole ollut missään vaiheessa lihava, vaikka ruokaa on tarjottu ihan niin paljon kuin on mennyt. Toisaalta en ole koskaan yrittänyt myöskään houkutella syömään tai yrittänyt vaihtaa johonkin maistuvampaan. Kuppi lähtee pois, jos ei maistu ja tulee tarjolle seuraavan kerran, kun on seuraava ruoka-aika. Makupalojakin tarjoilen hyvin rajallisesti. Toki joskus pitää saada jotain ekstraa. Ja onhan Mûmakillakin tämä iltajogurtti, joka on niiiin nannaa. Aikuiset koirani ovat kaikki myös pitäneet välillä paastopäiviä, mutta sehän kuuluu petoeläimen elämään. Nortin kanssa oli tietenkin hyvin tarkkaa tämä ruokaelämä muutenkin sitten loppuvuosina, mutta sekin sujui enimmäkseen ihan ok.

Aamupäivällä olin hetken aikaa Ennin kanssa seurustelemassa, jotta vanhempansa saivat taas pätkän aitaa pystyyn. Muistiin viedä Antin ja Hennan vanhoja duploja ja siitähän seurasi tietenkin, että isin piti jäädä hetkeksi leikkimään tyttärensä kanssa.

1256992622_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pääsi Enni sitten itsekin tutustumaan uusiin leluihin ja ihmeen innostunut olikin niistä. Rakentaminen ei vielä ihan sujunut, mutta purkaminen ja pureskelu sitäkin paremmin. 

1257008840_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 Ja kun häijy mummo laittoi osan parhaista jutuista sohvalle, oli Ennin pakko ryömiä hakemaan ne pois sieltä.

1257009663_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kun Enni nukahti päikkäreille, lähdin kotiin siivoamaan. Ensimmäiseksi kuitenkin mentiin Mûmakin kanssa ulos auringonpaisteeseen. Oli hieno päivä, mutta olin jo Ennin ja Minin kanssa lenkkeillyt ja se siivoaminen jyskytti takaraivossa, joten mentiin vain läheiselle pikku mäenkumpareelle, jossa koiraa voi pitää melko huoletta irti.

Mûmak tietenkin heti alkoi etsiä kaikkea roskaa, mitä ei ollut piilotettu tarpeeksi hyvin. Ja niitä kyllä siltä mäeltä löytyy. Yllättynyt

1257008370_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Koko ajan melkein roskien perässä, enimmäkseen nenä maassa niitä etsimässä.

1257008524_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kirkas auringonpaiste ja jyrkät varjot ei kyllä ole paras mahdollinen kuvausilma näillä taidoilla ja välineillä. Tosi vaaleaksi jäi tämäkin hieno kuva, mutta pakko laittaa, kun Mûmak näyttää niin edustavalta. Silmänisku

1257008595_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja mitä siihen siivoukseen tulee, niin se on tekemättä. Päättämätön Ulkoilun jälkeen meninkin nukkumaan, kun väsytti. Siinähän vierähti mukavasti muutama tunti. Sitten söin ja tiskasin ja käytiin pariin kertaan ulkona ja kaikkea sellaista pientä ja nyt on sitten ilta.  Siivoan joskus toiste. Kieli ulkona Nythän ei tosin nukuta, mutta tähän aikaan ei kyllä siivoaminenkaan innosta. Lueskelen vaikka jotain tai rupean tylsistyttämään itseäni telkkarin ääressä. Aina sitä ihminen löytää jotain sijaistoimintaa, jos toinen vaihtoehto on siivoaminen. Nauru