Kauniin huurteisia puita oli taas tänä aamuna vastassa, kun mentiin lenkille. Ja yllättävän kirpeä ilma. Pilviverhon takana oli aurinko melkein koko päivän, mutta jossain aina välillä näkyi sinisempääkin taivasta.

Sitä sitten Mûmakin kanssa yhdessä parvekkeelta ihasteltiin. Tosin saattaa olla mahdollista, että Mûmak katseli enemmänkin alhaalla kulkevia ihmisiä ja koiria. Nyt ainakin silmä kovana makkarin ikkunasta ulos tuijottaa ja ikkunaa raapii. Epäilemättä jotain liikettä ulkona on nyt ja oli tuossa parvekekuvassakin. Ainakin varis näkyy oksalla istuvan.

 

Mûmak löysi myös parvekkeelta mielenkiintoisen kolon, jossa varmaan joku pieni myyrä tai vastaava pitää pesäänsä. Minä sanoisin sitä vesiränniksi, mutta mitäs minä pienistä eliöistä tiedän.

Hirveästi on taas lunta tuonne parvekkeelle kertynyt vaikka minä sitä välillä kauhoin pois vaikka kuinka paljon. Taidanpa antaa vain lumien olla.Sulaahan ne keväällä ja valuvat tuosta pieneläimen reiästä maahan,

Mûmak on nykyisin niin ison koiran oloinen. Turkkikin on ihan aikuisen turkki. Tummunut tosi nopeasti. Kaikinpuolin kelpo turkki, pitää lämpimänä. Ja ihan kunnioitettavat tassukarvatkin Mûmak on kasvattanut. Ei nyt tietenkään sellaisia lumikenkiä kuin Jawa, mutta kuitenkin sen verran, ettei ihan heti tassunpohjia palele.

Ja lopuksi vielä kuva auringosta, jotta muistatte, että kesää kohti tässä taivalletaan.

Se aurinko on tuolla pilvien takana.