Minä olen jo ihan poikki ja sekaisin ja tuntuu, ettei mistään mitään tule, enkä ehdi, enkä kykene. Ja siis vasta toinen viikko alussa. Onneksi tuo aika kuluu sutjakkaasti. Kohta on uusi kevät edessä. Mutta sitä ennen pitää jotain pientä vielä puuhastella.

Mûmak oli päivän aikana vähän suurempaakin puuhastellut. Oli taas pureskellut pesuaineita ja hoitoaineita. Kantanut kukankastelukannut keskelle olkkaria ja jostain kaivanut sinne myös juuriharjan. Sanomalehdet oli levittänyt eteiseen ja kylppärissä kiskonut käsisuihkun lattialle ja yrittänyt viedä sen pois kylppäristä. Olisko tämä jonkinlainen vihje, että siivota kannattaisi. Minähän kävin kuntosalilla siivoamisen sijasta. Kun sitten kotiuduin mentiin pujottelumäen kallioille, kun oli niin kaunis ilta kaikista säätiedotuksista huolimatta.

Sinä aikana, kun Mûmak hoiteli omia tehtäviään, minä kuvailin taivaita.

Kotimatkalla pysähdyttiin hetkeksi tarkkailemaan urheilukentän toimintaa.

Kotitaivaalla olikin jo auringonlasku, joten Mûmak meni syötyään suoraan nukkumaan.