Tänään oli sitten eka aamu pitkään, pitkään aikaan, kun join ensin aamukahvit ja vasta sitten menin koiralenkille. Se on oikea järjestys elämässä. Mûmak torkkui tyytyväisenä sängyssä sen aikaa, kun minä luin lehden, join kahvit, kävin suihkussa ja pukeuduin. Asiaanhan voi vaikuttaa se, että heräsin kolmelta ja kun uni ei uudestaan tullut, nousin ylös ennen viittä. Ehkä se oli Mûmakin mielestä vielä yötä.

Töistä ei liene mitään uutta sanottavaa. Paitsi, että välillä ihmettelen tämän koko töissäkäynnin järkevyyttä. Hirveästi siellä menee aikaa ja harvoin on mitenkään siedettävää hauskasta puhumattakaan. Että onko raha kaiken tämän arvoista. Toisaalta, ilman rahaa ei pärjää ja rahalla saa kyllä kaikkea kivaa. Kuten vaikka lunnikoiria.  Myös sellaisia lunnikoiria, jotka ajattelevat paljon kaikenlaisia syvällisiä asioita, niin paljon, että otsa menee rypyille. Sain jonkinlaisen kuvan tänään noista ajattelurypyistäkin. Parempaa tuskin tulee, joten laitetaan tämä nyt sitten tänne.

Töiden jälkeen siivosin. Imuroin ja kastelin mopilla lattioita, tiskasin ja pyyhin pölyjä. Ja Mûmak osallistui kaikkeen täysin sydämin. Se on kyllä tosi raivostuttava silloin, kun se osallistuu. Mutta sain minä silti jotain aikaan. Ja onhan tuolla Mûmakilla komea häntä, jolla voi huitoa ja isot käpälät, joilla voi tassutella jättämässä märkiä jälkiä kaikkialle.

Illalla kävin pilatoimassa. Oli hyvä tunti. Mûmak odotteli sen aikaa kotona. Ja pilateksen jälkeen käytin Mûmakia pissalenkillä. Illan päätteeksi sitten vielä katsottiin yhdessä telkkaria, nauhoitettua Eläinsairaalaa. Meillä on paljon yhteisiä harrastuksia, kuten telkkarin katselu.

Mûmak tykkää kovasti katsoa koiraohjelmia.