Nimittäin viimeistä Jawan hoitopäivää tähän palaan. Mutta vielä niitä tulee.  Töissä jopa välillä tunsin jotain hyödyllistäkin tehneeni eli siten ihan kiva päivä. Suht ajoissa lähdin, kun Antti lupasi kyydin kotiin. Ostinkin sitten kaupan tyhjäksi, kun kerrankin ei tarvinnut raahata kainalossa kaikkea. Kotonakin olin sen verran ajoissa, että auringonvalolla ehdittiin lenkille. Aamulenkki tehtiin hyvin aikaisin hyvin pimeässä. Mutta oli se aurinko jo häviämässä taivaanrannan taa lenkille lähtiessä.

Mutta hyvin kuitenkin vielä jaksoi valaista.

Vanhat kuviot toistettiin paitsi, että Jawa meinasi kokonaan hukkua hankeen.

Mutta urheasti se kömpi sieltä pinnalle.

Sininen oli taivas tuossa iltapäivälenkillä, mutta kovin muuttui punaiseksi ennen iltalenkkiä ja Jawan kotiutumista.

Olikin taas kaunis värisarja muutaman tunnin sisällä.

klo 15:12

klo 16:50

ja yllättäin klo 16:50 mutta eri asetuksilla otettuna

klo 17:20

Mutta ei mikään asetus onnistunut kuvaamaan sitä, miten koko taivas taas hehkui voimakkaissa punaisen sävyissä. Kamerat on niin alkeellisia! Ainakin minun kamera.

Nyt menen vielä hetkeksi tuijottamaan telkkaria tai jotain dvdtä vaikka väsyttää niin, että olisin kypsä nukkumaan. Mûmak nukkuu jo. Koirat on paljon omistajiaan fiksumpia.