1297792868_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Siellähän se pakkaspäivä meni, töissä. Mûmak taas vietti päivänsä kotona ja niin kiltisti odotti taas hiljaa, kun tulin sisälle. Joskus kuvittelen, että se oppii. Joskus taas tiedän, että ei. Se, mikä on harmillista, on se, että lapsuuden röyhkeys on melkein kokonaan kadonnut silmistä. Mutta jospa siitä vielä pilkkeitä tulisi esiin. Telkkari menee jo suht hyvin ja tänään kynsien leikkaus meni lähes täysin ilman vastustelua. Yhdessä ylimääräisessä varpaassa on ylipitkä ja- paksu kynsi, joka ilmeisesti on aika arka. Etenkin, kun pidän sen hyvin lyhyenä ja vielä viilaan suht säännöllisesti. Ideana on tietysi panna kynnen ydin pakenemaan tyveä kohti ja saada siten kynsi kutistumaan. Hampaiden pesu menee kanssa ihan hyvin eli Mûmak tulee, kun sanon "hampaat". Syynä on ihan yksinomaan tuo hammastahna, jota saa sitten vielä lopuksi lipoa paljaaltaan. Se on luvallista, koska ko. tahnan pitäisi toimia myös... ja ehkä lähinnä... kemiallisena puhdistuksena. Ja en viitsi ajatella, onko se hyväksi vai ei. Nimittäin kemia tässä kohti. Minun pitäisi vielä päättää, menenkö huomenna ratsastamaan paukkupakkasessa vai olenko arkajalka ja jään pois.