Aamulla alkoi ratsastustunti kahdeksalta eli seitsemältä piti olla jo lähdössä. Aika ankeaa lauantaina, mutta tunti oli sitten niin hieno, että se korvasi aikaisen ylösnousun. Minulla oli pieni lehmänkirjava Santos, jolla tyttäreni tässä ratsastaa.

Ennen lähtöä tietenkin käytin Mûmakia ja annoin ruoan. Ja paluun jälkeen taas Mûmakin kanssa ulos. Samalla hain viinerit, jotta voitiin Heidin kanssa juoda pullakahvit. Heidin lähdettyä viestittelin Susannalle kävelystä. Tavattiin puoli yksi ja käveltiinkin sitten reilu kolmisen tuntia. Ensin suunnistettiin vanhan hyppyrimäen kautta rantatielle ja Herttoniemeen.

Herttoniemen rannassa ihasteltiin veneitä ja joutsenia. Kuvassa Mûmak katselee kaihoisasti merelle. Mûmak on vesikoira.

Joten pitihän sen päästä tietenkin kahlaamaan. Ensin vähän arasteli, kun aallot hyökkäilivät päälle, mutta tyynemmässä kohdassa tallusti suoraan veteen. Ei se siellä kuitenkaan kauan viihtynyt, sillä vesi alkaa olla jo aika viileää.

Kylmää se oli silloin, kun tuosta punaisesta pukuhuoneesta

pitkin tätä laituria

syöksyin avantoon. Nyt olen kuitenkin päättänyt palauttaa avaimen, kun ei ole uintiseuraa ja yksin pimeällä avantoon meneminen ei ehkä ole hirveän järkevä teko. Tyydyn uimahallien kylmäaltaisiin toistaiseksi. Mutta kun tilaisuus tulee, menen kyllä avantoon. On se sen verran mukavaa.

Herttoniemen rannasta jatkettiin kohti Roihuvuorta. Syksyn värit ovat tällä hetkellä aika kauniit ja vesi on aina kiehtovaa minustakin. Mûmakille olisi ollut sorsiakin ajeltavaksi, mutta en enää laskenut sitä veteen vaan sai vain rannalla kaihoisasti unelmoida.

Susanna oli sanonut, että tänään pysähdytään vain viisi kertaa kuvaamaan, joten piti käyttää tilaisuutta hyväksi, kun vastaan tuli iso äidillinen koira. Sen pitää kuulemma päästä tarkistamaan kaikki pennut, kun muuten saa purkaa tunteitaan vain valeraskauksiin ja pehmoleluihin. Mûmak vähän arasteli näin suurta äitiyttä.

Viikonlopuksi oli luvattu sadetta, mutta vihmonta alkoi vasta, kun Susanna meni metroon. Me törmättiin vielä kodin lähellä rottis-shäferipentuun, jonka kanssa oli pakko vähän peuhata. Ja kuviakin otin, kun se viiden sääntö ei enää ollut voimassa.

Oli Mûmak aika väsynyt lenkin jälkeen. Nukkunut on enimmäkseen. Tokihan iltalenkki tehtiin, mutta melko pian syönnin jälkeen kellahti taas nukkumaan. Tarpeeksi, jos lenkkeiltäis, olisi kotona rauhallista.

ps. Kirjoitin tämän kertaalleen, mutta se vain katosi johonkin. Toivottavasti nyt tallentuukin. En kyllä kolmatta kertaa enää jaksais.

ps2. ...ja sitten se pyysi kirjautumaan uudestaan, kun kirjautuminen on kuulemma vanhentunut...