Tänään nukuttiinkin pitkään levottoman yön jälkeen. Talossa joku huudatti palohälytintään useamman kerran ja ulkona jotkut huudattivat kulkuneuvojaan pitkin yötä. Huudatuksiin herättiin. Ja pitkistä aamu-unista huolimatta, päivä meni aika väsyneissä merkeissä. Minä kävin tietenkin kaupassa vieraita varten ja siivosin. Mûmak sen sijaan todisteli kaikella tarmollaan, että enää ei mikää yliväsymys tai unitauti häntä vaivaa eli oli siis oma villi itsensä valveillaollessaan, mutta nukkuikin ihan mukavasti. Tänään oli oikean korvan pystyharjoitusten vuoro.

Patun ja Aulikin vierailua oli kauan odotettu. Halusin nähdä, miten pojat pärjäävät, koska olisi myöhemmin kiva käydä lenkeillä. Patu kesti pitkään urhoollisesti Mûmakin hyökkäykset ja epäreilut pyllystä puremiset, eikä kyllä kovin pitkäksi aikaa päässyt rauhaan vaikka vähän yritti komentaakin.

Mümak oli innoissaan ja halusi päästä pomoksi ohjailemaan Patun liikkeitä.

Vai olisiko se vain yrittänyt estää Patua syöksymästä pyörätielle?

Kotiin kun päästiin, pojat touhusivat omiaan, mutta maisemia kuitenkin ihasteltiin yhdessä.

Vähän Patua arvelutti, kun Mûmak rupesi lähentelemään Aulikkia, mutta ei siitä sen  kummempaa riitaa syntynyt. Patu ehkä ajatteli, ettei tuollaisesta pennusta niin tarvitse välittää.

Nyt Mûmak taas nukkuu ja minunkin pitäisi. Huomenna on aikainen ylösnousu töiden takia.