Nukuin aika pitkään ja join vielä aamukahvit ennen lenkkiä. Mutta ei taivas hirveästi kirkastunut eikä aurinko häikäissyt koko päivänä. Kauniita harmaita sävyjä täynnä oli koko maailma.
Minä tykkään kovasti tuosta kaartuvarunkoisesta puusta. Sen latvusto on erityisen kaunis etenkin talvella. Mutta harvoin otan siitä kuvia, koska nuo voimalinjan johdot häiritsevät näkymää. Voimaa toki tarvitaan, mutta silti välillä ottaa päähän, kun johdot tunkevat joka kuvaan. Mûmakia ei voimat häiritse, mutta muuten maailma kiinnostaa.
Päivä meni pyykätessä ja muissa kotitöissä. Illalla Enni perheineen kävi tuomassa vähän väriä meidän päivään.
Mini ja Mûmak leikkivät hetken tavatessaan, mutta kallistuivat sitten molemmat enemmän nukkumisen kannalle. Ennikin kokeili nukkumista välillä.
Mûmak vähän ihmetteli, mutta vielä enemmän ihmetystä herätti, kun sai lisää peittoja.
Ennillä oli jotain tärkeitä juttuja, joita piti muistilapuille laittaa.
Olisko ollut se, että Mini on otettava mukaan kotiin lähtiessä. Mini kyllä itsekin aika aktiivisesti piti huolen, että hän pääsee ulos heti, kun ovi avataan.
Mûmak tyytyi kiltisti saattamaan vieraat hissille ja kömpi sitten nukkumaan. Ja perinteisesti minunkin pitäisi, mutta en vielä malta.
Kommentit