Nyt taas opetellaan olemaan ilman Jawaa. Olisiko pojat jo aamulla aavistaneet, että ero on edessä. Hirveä kiire oli ulos molemmilla. Pissat lähes sisälle tuli. Kaunis aamu oli kun aurinko pyrki esiin pilvien raosta. Päivällä käytin poikia lenkillä, kun piti illalla menne vesijuoksemaan.

Tuossa viimeisessä kuvassa Jawa katsoo kuin sanoakseen "vieläkö tässä on seistävä paikallaan". Hyvin kuitenkin molemmat poseerasivat.

Vesijuoksuseurani oli kipeä, joten kiusaus tulla vain kotiin, oli aika suuri. Menin kuitenkin uimahallille ja uin. Vesijuoksu ei minusta oli niin kivaa, että yksin viitsisin sitä tehdä.

Illalla saatettiin Jawa kotimatkalle ja tultiin kotiin. Nyt ollaan väsyjä.

Kettutyttö tosin näyttää vähän yksinäiseltä.