Töissäolo voisi olla hyvinkin viihdyttävää komediaa ellei itse eläisi sen keskellä ja kuvittelisi, että tosissaan yritetään. Sellainen päivä taas tänään. Huuto 

Mutta aloitetaan ihan vain aamusta. Aamut ovat nykyisin siitä mukavia, että kun Mûmak vie minut aamulenkille, mielialani kohoaa ja jopa jonkinasteista piristymistä on havaittavissa.

1268156918_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kirpeän raikas ilma, jalkojen alla nariseva lumi ja loistavat värit taivaanrannassa, kun aurinko kipuaa ylös. Kiirekin siitä vähenee ja Mûmak saa juosta vapaana pitempään. Töihin ei olekaan enää niin hirveä hoppu. Ja vielä kun kävelen peltojen halki töihin, niin mikäs siinä on päivää aloitella.

Työpäivään sisältyi myös joutava keskustareissu. Tai ei nyt ihan joutava, mutta sinne päin. Jotain järkevääkin sain siellä aikaiseksi. Koska matka kulkee kodin ohi, tein koukkauksen ja pikapissatin Mûmakia. Onneksi, sillä päivä venyi kohtuuttoman pitkäksi.

1268156756_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mutta päivällä oli kaunis auringonpaiste ja lunnipojalla mukavaa. Vaikka tehtiin vain minilenkki meidän peruskukkulalle, Mûmak oli tyytyväinen. Jäihän se vähän pitkään katsomaan, kun minä taas lähdin tieheni. Mutta enpähän minäkään tiennyt, että iltaan asti menee.

Minun piti päivystää töissä, jotta voin mennä allekirjoittamaan luottokorttilaskuja. Olen siis legendaarinen credit card lady. Muuten ihan hyvä, mutta se kortti ei toiminut. Otsan rypistys Voiko nolompaa olla. Ja sitten tilanteen pelasti yksi järjestäjistä, jolla sattui olemaan tarpeeksi rahaa maksaakseen kaiken. Minullahan ei tietenkään ollut. Opiksi tämä kait on ja huomenna asiat selvitetään perin juurin. Toisessa kaupassa kortti sitten taas toimi. Ja vähän ajan päästä ei. Ja minulle ei ole harmainta aavistustakaan, miksi näin.

Kaiken tämä sekoilun takia olinkin sitten myöhään kotona, ihan liian myöhään mennäkseni mihinkään pilatekseen. Mutta Mûmakin mielestä oli vain kivaa, kun tulin. Parempi myöhäänkin. Hymy

1268156830_img-d41d8cd98f00b204e9800998e