Tänään oli oikein lämmin ja aurinkoinen päivä. Minä vietin sen kuitenkin lähinnä sisällä työasioissa. Olin valvomassa pääsykoetta. Mûmak jäi kiltisti taas aamulla, kun lähdin ja oli jäänyt kiltisti, kun Henna lähti. Pentuvahteja oli peräti kaksi, ensin Henna ja sitten Thomas, vaikka kyllähän pentu jo yksinkin pärjäisi pitemmänkin aikaa. Ehkä on kuitenkin parempi totuttaa näin pienissä jaksoissa aluksi.

Mûmak oli päivällä oksentanut siankorvan palasen. Oli siis saanut liian suuren lempareen liotelluksi irti. Saa nyt olla vähän aikaa ilman siankorvaa. Jawa kyllä syö sen pois, kunhan tulee seuraavan kerran.

Joku pieni ulkolenkki ehdittiin tehdä tänäänkin. Ostin uuden pannan, mutta käytin vielä tuota entistä. Kokeilin flexiäkin, mutta liikaa vetää vielä Mümakin mielestä. Sehän ei liiku mihinkään, jos huomaa, että häntä yritetään kiskoa johonkin suuntaan. Joten flexikin jää tulevaisuuteen. Hihnaa pidän kuitenkin autoteiden lisäksi näillä lähitienoilla, koska täällä on vaarana, että Mûmak ryntää suorinta tietä kotiin pelästyessään. On erittäin hyvin oppinut, missä koti on ja osaa aika pitkän matkan päästä suunnistaa oikeaa taloa ja ovea kohti.

Ostin myös uuden pienen piikkiharjan punkinharjausharjoituksia varten. Se oli Mûmakin mielestä ehdottomasti sellainen, jota olisi pitänyt päästä puremaan eli harjaus oli aika nimellistä. Kaupassa yllätyin, kun myyjä tiesi lunnikoirat. Omilla koiralenkeillään kuulemma tapaa naapurissa asuvaa lunnia.

Tänään Mûmakista tuli vain unisen herttaisia kuvia, joten sellainen tähän loppuun, vaikka nytkin se riehuu niin, että on kellahtanut kahdesti sängystä lattialle. Mutta välillä se on hyvin väsynyt ja liikuttava. 1243623992_img-d41d8cd98f00b204e9800998e