Ennen aamukahvia taas lähdettiin parin tunnin lenkille. Sumua oli niin paljon, että kotitalokin katosi lähes näkymättömiin ennen kuin pihasta ehdittiin kunnolla pois.
Urheilukentän kautta jatkettiin matkaa. Vaikka kävelytiet alkavat olla sulia, oli hiihtolatujakin vielä ihan hyvässä kunnossa. Hiihtäjät saavat tänä vuonna nauttia oikein sydämensä pohjasta.
Meri oli laajentunut tervaleppäkorpeen kuten aina keväisin. Kun pysähdyin ottamaan kuvia, käytti Mûmak hyväkseen tilaisuutta piehtaroida vähän lumihangessa.
Pelloilla oli aavemainen tunnelma taas kerran, kun näkyvyys oli ihan olematon.
Koukattiin vielä koirapuiston kautta. Tahvo oli paikalla tarjoamassa leikkiseuraa.
Puolen päivän maissa kävin hakemassa Jawan taas leikittämään Mûmakia. Jawa ryntäsi suoraan sohvalle. Olin pyyhkinyt enimpiä töhryjä sen turkista, mutta loput sitten irtosi sohvaan.
Mûmak hyppäsi mukaan sohvalle.
Ja siitähän se vimmattu riehuminen taas pääsi käyntiin. Hurjalta se näyttää, mutta mukavaa on häntien heilutuksesta päätellen molemmilla. Mûmak tänään jopa murisi leikkiessään. Yleensä se on ihan hiljaa kuten Jawakin.
Aktivointipalloon laitoin sitten Mûmakin ruokaa. Jawahan sitä enimmäkseen pyöritteli, mutta Mûmak oli kytiksessä ja iski heti, kun sai tilaisuuden.
Olin niin väsynyt, että päätin nukkua pienet päikkärit. Alku oli vähän levotonta, kun molemmat koirat ryntäsivät myös sänkyyn ja selvittelivät omat paikkansa. Mutta kyllä ne sitten rauhoittuivat ja sain nukutuksi ihan hyvin.
Unien jälkeen Jawa iski hampaansa Mûmakin poron koipeen.
Mûmak onnistui kuitenkin saamaan sen itselleen välillä. Otin lopulta sen kokonaan pois, kun kamppailu alkoi muuttua hillittömäksi piirileikiksi.
Kommentit