Aamulla herättiin lopullisesti vasta kymmeneltä. Ei ollut Mûmakillakaan mikään kiire. Ja aamulenkillä olikin sitten vaikka kuinka paljon tuttuja koiria. Muut siis heräilevät yleensäkin hyvin paljon myöhemmin kuin me.  Perusaamujutut suoritettiin kahveineen sun muineen.  Minä olin iltapäivän taas mummoilemassa ja Mûmak oli yksin kotona. Oli kyllä käyty pikku lenkillä ennen minun lähtöäni, mutta kovin jäivät lyhyiksi lenkit. Mummoilemasta tultuani käytin taas Mûmakia pikalenkillä, jonka aikana se ei kakannut, kun oli niin paljon mielenkiintoista nähtävää. Minulla oli kuitenkin kiire. Olin menossa runonoja kuuntelemaan, enkä ehtinyt pitempiä lenkkejä ajattelemaan. Runoilta http://www.hulimaa.fi/index.php oli mukava. Ja vielä mukavampi oli sitten sen jälkeen taas lasillinen ottaa hyvässä seurassa. On mennyt ihan bilettämiseksi tämä elämä.

No, Mûmak oli sitten pissaillut ja kakkaillut sisälle, tosin suht siististi kuitenkin. Ja oli syönyt kolikkokukkaroni, jota erityisesti rakastan. Kahvat tosin vain poikki siitä, mutta kuitenkin. Siitähän en tietenkään voinut olla vihainen, koska oma vika. Mitäs olin niin pitkään poissa ja mitäs jätin kukkaron niin, että siihen pääsi käsiksi.