Tänä aamuna Mûmak ei odottanutkaan sängyn päällä vaan tuli alas, kun pukeuduin. Ei kiiruhtanut lehdelle pissamaan vaan jaksoi ulos asti ilman mitään kiirettä. Sen sijaan on sitten koko illan pissaillut lähes tauotta. Vaihdan uuden lehden lattialle, kun edellinen on kasteltu ja heti vartin päästä tarvitaan taas uusi lehti. Voisiko kyseessä olla kiusanteko vai merkkailun harkinta? Mitään merkkailutaipumuksia Mûmak ei kyllä osoita. Ei puhettakaan mistään jalannostosta vaan pelkkä tyttömäinen kyykistyminen. No, eihän sen vielä tarvitsekaan.

Päivästä ei taas ole paljon sanottavaa. Mitään en oikeastaan saanut töissä aikaan mitään ja kotonakin vain pyykillä kävin. Niin ja noita plafodeja on nyt joka katossa. Ja vieläpä toimivia. Muutaman jos vielä olisin ostanut, olisin varmaankin jo hallinutkin tämän. Katot vain loppui kesken.

Iltalenkillä nähtiin paljon tuttuja koiria taas, mutta kovin paljon ei peuhailtu, kun verenimijät kävivät minun kimppuun. Mutta Lallin, yksitoistavuotiaan lappalaiskoiran kanssa piti vähän nenustella.

Ja yritti Mümak vähän leikkiäkin, mutta eihän sitä vanhus viitsi turhaan reuhata.

Mûmak harjoitteli tänään taas vähän tuoda yksin ulkona odottamista. Vein pyykit ja otin Mûmakin mukaan pyykkituvan ulkopuolelle. Ja sitten piti illalla saada karkkia eli oli käytävä kaupassa. Silloin Mûmak jäi kaupan ulkopuolelle. Molemmilla kerroilla metelöi. Jatketaan joskus näitä harjoituksia.

Nyt Mûmak taas nukkuu. Riehui oikein olan takaa tuossa äsken, joten jaksaa nyt nukkua. Ja minäkin kohta.