Aamulla heräsin vaihteeksi viiden maissa ja lähdettiin luistelemaan ulos. Kovin oli varovaisen tönkköä meidän lenkkeily enimmäkseen, kun maa oli jäässä ja ohut lumikerros päällä. Mutta ihan kiitettävän pitkä lenkki luisteltiin. Koirat olivat niin innoissaan kaikista tytöistä, että oli pakko komentaa ne välillä paikalleen kuvaa varten.

Näyttää niin lavastetulta kuin voi kuvitella.

Tämä sentään on ihan aito tilanne.

Sen verran hidas onnistuin kuitenkin olemaan, että töihin kävellessä oli jo kirkas auringonpaiste.

Vai olisko kyse vain siitä, että aurinko nousee suht aikaisin.

Päivällä sitten taas oli eiliseen tyyliin äkillisiä lumikuuroja ja navakoita tuulia. Ikkunastahan niitä oli kiva seurata. Tässä sataa.

Tässä vasta sataakin.

Sade sen kuin tihenee

ja lopulla päästään läpitunkemattomaan myrskyyn.

Mutta kotiin kun ehdin koiria ulkoiluttamaan, oli taas kirkas ja tyyni sää.

Taivaanrannassa oli tummia pilviä

mutta laskeva aurinko valaisi maiseman.

Parvekkeelta käytiin ihailemassa aurinkoa ennen kuin Jawa meni kotiinsa viikonlopun viettoon.

Auringonlasku oli ihan kivannäköinen

mutta nuo loistavan värikkäät savut olivat kuitenkin parasta. Auringonlaskuja aina näkee, mutta nuo värisavut olivat ainutkertaisia.