Tänään ei peltoiltu vaan odoteltiin heti aamusta Enniä. Mûmak pääsi ihan ylimääräiselle lenkille, sillä Enni tykkää ulkoiluttaa koiria. Mitä lienevät Mûmakin kanssa kuiskutelleet, kun niin piti olla nenäkkäin.

Jotain ohjeita Enni sitten vielä antoi. Ilmeisesti Mûmak ymmärsi. Minulla on vähän hakusessa tuo Ennin kieli. Kovasti selittää ja komentaa, mutta minun kielitaidolla ei vain ymmärretä paljon mitään. Onneksi Enni enimmäkseen antaa sen anteeksi.

Kun oli Mûmakia käytetty, lähdettiin Ennin kotia kohti. Pakko oli kuitenkin meidän pihakeinua kokeilla. Ja hyvinhän siinä keinuminen maistui. Hurjat vauhdit!

Aika kului niin nopsaan, että kotona olikin ruvettava heti syömään. Ensin makaronit alle ja sitten pensasmustikoita jälkkäriksi. Se on tarkkaa puuhaa tuo mustikoiden syönti. Ei mitään ahmimista vaan huolellisesti marja kerrallaan, hyvin pureskellen, makustellen ja nautiskellen

Seuraavaksi Ennillä oli päiväuniaika. Kun Enni nukkui, minä istuin kuistilla lukemassa. Tosin lukeminen unohtui pitkäksi aikaa, kun jäin kuuntelemaan veden solinaa. Ennin kotona on pieni suihkulähde, jonka ääni on tavattoman rentouttava. Uskomattoman hieno hankinta Ennin vanhemmilta. Suosittelen kaikille, joilla on oma piha. Veden ääni on suorastaan maagista.

Mentiin tietenkin vielä Mûmakin kanssa iltalenkille. Nähtiin tyttökoiranpallerot kuten usein iltalenkin aikaan. Ovat hupaisa pari. Aina muistavat haukkua vaikka ovatkin ihan ystävystyneet Mûmakin kanssa. Ensi alkuun kovasti arastelivat, mutta nyt tietävät, että kyseessä on kiva ja kiltti poika. Mutta haukuttava se silti on.

Tehtiinkin pitkä lenkki ja kotiin saapui uupunut Mûmak. Mutta ihan oma vikansa. Juoksi enimmäkseen. Minä sentään kävelin. Tosin suunnittelin, että niitä juoksulenkkejä, joita pitäisi ruveta harrastamaan, voisikin kokeilla Mûmakin kanssa. Mutta odotelleen viileämpää ainakin Mûmakille.

Lämmintä on siis taas piisannut, eikä mitään sateennäköisiä ole tänne eksynyt, vaikka jossain lähimailla on ollut aamukuuroja. Minä kyllä tykkään tästä lämpimästä. Ihmiset kyselevät, että eikö harmita olla töissä, kun on näin hienot ilmat. No, töissä oleminen nyt harmittaa oli sää mikä hyvänsä. Mutta mukavaa, kun on lämmintä ja kesäistä. Jos sitten on sateista ja viileää, kun olen lomalla, niin onpahan ainakin nyt ollut hienot ilmat. Kyllä tässä ehtii lämmöstä nauttia näin viikonloppuisin ja iltaisinkin. Eikä nuo yötkään niin kylmiä ole. Kun minä en ole mikään rannallalojuja, niin sama se milloin hellettä on. Kunhan sitä nyt joskus on.