Teemalta tuli ohjelmaa Pellonpäästä, joka oli yksi lempinäyttelijöitäni. Juutuin siis telkkarin ääreen ja nyt on väsy olo. Siirrettävät kellot olen jo siirtänyt kesäaikaan, mutta tämä kone on tietenkin vielä talviajassa. Se haluaa hoitaa hommansa ihan itse. Tänään oli myös Earth Hour -tapahtuma. Mutta vähän näyttivät ihmiset sammuttelevan valojansa. Kyllä tuolla kaupungin horisontissa kuitenkin jotain pimennystä tapahtui. Vähän on sellainen mielikuva, että joinakin vuosina useampi on osallistunut, mutta voi olla ihan vain toiveajattelua. Me kiltisti kynttilänvalossa tunti puuhasteltiin.
Kirkas, aurinkoinen päivä on ollut. Aamulenkillekin mentiin sen verran myöhään, että aurinko jo nousi. Mûmak antoi minun juoda kahvit ensin ja vasta sitten mentiin.
Auringon nousupuolella oli vielä hämärän tuntuista
mutta vastapuolella hyvinkin kirkasta.
Ja päivälenkillä se vasta kirkasta olikin ja paljon hiihtäjiä, juoksijoita, kävelijöitä.
Parvekkeelta käytiin sitten useampaan otteeseen taivasta ihailemassa.
Päivän kirkkaassa auringonpaisteessa oltiin pitempäänkin, tai Mûmak oli. Ilma nimittäin oli auringosta huolimatta aika kylmä.
Mûmakilla on nyt hieno talviturkki, mutta tänään juuri huomasin, että rupeaa heittämään sitä pois. Alkaa nimittäin hilseillä juuresta. Onhan se toki kesäksi heitettävä, mutta harmittaa, kun se nyt on niin hieno.
Auringon laskua kohti alkoi taivaskin punertua.
Huomaatteko miten kauas oikealle tuosta hyppyrimäestä aurinko jo laskee. Se tietää kevättä.
Ja vielä jokunen taivaskuva, joissa esiintyy
aamun hempeyttä,
päivän kirkkautta,
illan värejä
ja katoava aurinko.
Kommentit