Aamulla kello soi vaikka oli viikonloppu eli herättiin aikaisin. Ulkona oli kylmää. Usva peitti alakenttää. Mutta aurinko nousi ja mekin noustiin mäelle aamulenkille.

Aamukasteiset tuoksut ovat mukavan vahvoja ja niitä on paljon.

Väillä piti vähän miettiä, mihin suuntaan lähtisin.

Joku, ehkä lapset, oli rakennellut jotain asumuksen alkua mäelle. Siellä olisi ollut paljonkin tutkittavaa, jos vain "pomo" olisi antanut perehtyä kunnolla kaikkeen roinaan.

Aamukasteesta märkä heinä tarttui turkkiin.

Mietin kipaista kalliolta alas, mutta eihän se onnistunut.

Päivän ensimmäinen pakollinen poseeraus oli edessä.

Kotiin sitten tultiin aamukahville ja -ruoalle. Minulle maistui hyvin. "Pomo" joi kahvinsa ja suunnisti ulos. Meni katsomaan, kun tuleva eläinlääkäri kävi kisaamassa nuoren ja osaamattoman hepan kanssa. Kovin pitkään ei "pomo" siellä kuitenkaan ollut vaan tuli takaisin ja vei minut lenkille.

 Ihan normaalistihan se lenkki alkoi ilman sen kummempia temppuja. Kaunis auringonpaiste oli sateen jälkeen.

Mutta sitten olisi pitänyt taas poseerata. Minä vähän mietin, mutta päätin sitten, että antaa olla.

Syöksyin heinikkoon piiloon.

En kuitenkaan malttanut kauan piilotella. Piti päästä vähän piehtaroimaan.

Oli aika nautinnollista hangata selkäänsä heinikkoon.

Mutta "pomo" siinä niin riehui, että katsoin parhaaksi mennä poseeraamaan. Mutta ei tämä kuulemma ollut tarpeeksi hyvä paikka.

No, olisko tämä sitten kyllin ylhäinen kukkula?

Vai tällaista hienostuneempaa asentoako kaivattaisiin?

Hyvän poseerauksen kuitenkin pilasivat kauempana kinaavat ihmiset. Hirveä huuto ja tappelu. Pakko sitä oli jäädä tarkkailemaan. Ei kuulemma tuollainen kaulankurotus ole hyvännäköistä. Mutta ei se minun vika ole. En minä siellä huutanut.

Kilttinä koirana sitten otin uuden asennon, joka oli mielestäni aika ylväs.

Ihme niuho tuo "pomo". Hännässä oli kuulemma parantamisen varaa.

Onkos nyt häntäkin hyvin?

Ai, että tälleen pitäisi näyttelyissäkin olla. Hah-hah! Minä luulen, että saa ne näyttelyt minun puolesta olla. Minä poseeraan, jos huvittaa.

Sitähän voisi luulla, että nuo edelliset näytöt jo riittäisi. Mutta eipä ei! Illalla piti vielä taivasta vasten ottaa joku kuva. Onneksi huomenna on taas maanantai ja "pomo" menee töihin. Ei ehdi tuon kameran kanssa riehua niin paljon.