Meidän seinän taakse (osittain, tämä on vähän outo talo, mutta kyllä nuo voidaan seinänaapureiksi laskea, koska jotain yhteistä seinää meillä on) muutti tänään uusia ihmisiä ja kolme koiraa. En ole koiria nähnyt, mutta hyvin kuuluivat, kun panikoivat muuttoa. Emäntänsä kertoi, että häkeissä on kolme pientä koiraa. Kysyi, että onko minulla joku iso, kun on niin vaikuttava kyltti ovessa.  Sanoin, että kyltti on vain nostattamassa koiran itsetuntoa. Nuo kaikki kyltithän ovat itseasiassa edellisen koiran, mutta  olen Mûmakille uskotellut, että ihan häntä varten.  

Minä vietän tässä pitkää iltaa Ifolorin seurassa ja Mûmak yrittää saada unen päästä kiinni sängyllä.

Pitääkin muistaa Ninalta kysyä tuosta ruokinnasta. Mûmak on ruvennut hilseilemään. Vaihtoehtoja ruoan suhteen on paljon. Petnturuoalla ei hilseillyt. Nyt saa aikuísruokaa, joka voi olla väärää laatua. Lisäksi olen antanut Jawalta jääneitä floriceja herkkupaloiksi 2-3 päivässä. Ja sittenhän Mûmak syö paljon noiden pehmolelujen karvaa eli jotain muovikuitua. Olen nyt lopettanut frolicit, ottanut pehmolelut (myös kettutytön ja nallemuorin) pois ja seuraan tilannetta. Lisäksi tietenkin täytyy kaivaa ompelukone esiin ja ommella joku pehmolelu puuvillakankaasta ilman turkkia. Mutta on tuo Mûmak kovasti tykännyt karvattomista koiristakin, joita välillä tapaamme. Joten ei kait se karvan puute haittaa tyttöystävissäkään.